*

JyrkiParkkinen

Analyysini tinnituksesta ja hyperakusiasta

  • Audiogrammi vasemman korvani kuulosta v. 2003. Tinnitusäänten paikat ovat omia arvioita.
    Audiogrammi vasemman korvani kuulosta v. 2003. Tinnitusäänten paikat ovat omia arvioita.

Seitsemäntoista vuotta sitten tajusin viheltävän äänen vasemmassa korvassani tinnitukseksi. Muutamassa vuodessa valikoima karttui noin tusinaan hyvin erilaiseen volyymiltaan vaihtelevaan ääneen. Kutsuin niitä sisäiseksi orkesterikseni, koska konsertointiin sisältyi sooloja, sektio-osuuksia ja dynamiikan vaihteluja.

Merkillistä oli, että oikeassa korvassani esiintyi vain tilapäisiä vihellyksiä kun sen sijaan vasemman korvan äänet mellastivat jatkuvasti. Tämä viittaa mielestäni vahvasti rakenteelliseen heikkouteen: yksi syy tinnitukseen olisi siis korvan rakenteeseen liittyvä, ehkäpä geneettinen ominaisuus. Toinen syy omalta kohdaltani oli altistuminen suurille volyymeille, lähelle äänilähteitä ja pitkiksi ajoiksi.

Samalla vasemman korvan kuulokyky heikkeni, leikkautui sekä korkeiden että matalien äänien osalta. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä mukaan hiipi pelottava efekti: hyperakusia.

Hyperakusiassa kuuloaisti herkistyy, ei kuulemaan paremmin, vaan sietämään vähemmän. Samaan aikaan sisäisten äänten voimistuessa ja lukuistuessa ja kuulon heiketessä siis tapahtui ärsytyskynnyksen dramaattinen aleneminen. Hieman äänenkorkeudesta riippuen melko alhaiset volyymitasot vasen korvani koki epämiellyttäviksi (discomfort) ja epämiellyttävyyskynnyksen ylittävät volyymit aiheuttivat kipua.

Lähellä epämiellyttävyyskynnystä tapahtui lisäksi äänten säröytymistä ja myös hajoamista siten, että soivista äänistä kertautui korvaani ylempi kvintti ja oktaavi, siis C:n lisäksi kuulin G:n ja c:n. Tarkistin asian oman vihellykseni ja pianon avulla.

Tietenkin yritin kokeilla erilaisia korvatulppia, myös erityisesti korviini valettuja ja kalliilla suodattimilla varustettuja sekä aktiivisuojuksia, jotka vastaääniperiaatteella sulkivat pois ulkoiset tai hälyäänet. Mutta luujohteiseen ääneen niillä ei ole vaikutusta. Luujohteisen äänen kanssa joutuvat tekemisiin kaikki laulajat ja soittajat, joiden kehon jokin osa värähtelee. Jouduin jättämään pasuunansoiton.

Nyt on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun viimeksi analysoin tilannettani. Se ei ole varsinaisesti muuttunut: orkesteri pauhaa, joskin monotonisemmin. Suhinoiden voimistuminen peittää monia aikaisemmin tunnistamiani ääniä. Kun keskityn johonkin puuhaan, työhön, leikkiin, lukemiseen, tinnitus unohtuu taka-alalle. Sen kanssa siis oppii elämään. Hoitotekniikka tuntuu olevan yhtä alkeellista kuin 10 vuotta sitten kuten annan ymmärtää eräässä silloisessa raportissani. Tutkimus on tuottanut jotakin uutta, josko siitä tulisi apua?

Hyperakusia on vaikeampi asia. Vaimoni loukkaantuu joka kerran kun äkisti käännän pääni pois: vasen korva ei siedä läheltä tulevaa normaalia puheääntä. Hyperakusian hoitoon suositellaan edelleenkin siedätystä. Olen täysin eri mieltä: lepo lähes äänettömällä mökillämme on ollut parasta hoitoa sikäli, että se on vähäksi aikaa nostanut sietokynnystä. Oman kokemukseni mukaan hyperakusia on osaksi rasitusvamma, josta voi palautua vähämeluisissa olosuhteissa. Valitettavasti kaupunkiympäristö ei sitä mahdollisuuta anna.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vaimoni loukkaantuu joka kerran kun äkisti käännän pääni pois...

Ei voi olla totta! Onneksi loukkaantuminen on ohimenevää, muutenhan se olisi ero tinnituksen lisäksi;)

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Joo, se on herkkä tilanne. Olen kyllä huomannut, että jos ihminen on näkymättömällä tavalla vammautunut, psyykisesti tai fyysisesti, niin terveet ihmiset loukkaantuvat vamman aiheuttamasta käyttäytymisestä. Piilovammaisen pitää opetella puremaan vain hammasta ja teeskentelemään. Kotiväki yleensä tilanteeseen tottuu - mutta ei aina opi muistamaan sitä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kaikilla meillä jokin piilovamma on. Hankala vamma tuollainen tavalliseen puheääneen herkistyminen, mykkäkoulukaan ei ole kivaa.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen Vastaus kommenttiin #3

Ei liioitella! Kyse oli suoraan korvaan puhumisesta. Puheen aksentit ja konsonantit ikäänkuin leikkaavat eli ovat volyymipiikkejä, joiden teho häviää varsin paljon etäisyyden vähänkin kasvaessa. Samalla toisaalta etäisyyden kasvaessa kuulon yleinen heikentyminen tulee ongelmaksi, samoin tinnitusäänet, jotka saattavat peittää tärkeitä konsonantteja. Kuullun ymmärtäminen on silloin vaikeaa - taas uusi avioliiton testi!

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #4

Tuosta piilovammasta. Itse olen melko sokea ilman silmälaseja. Ex-avokki sai muutamankin kerran raivelit, kun aamusella kyselin kelloa. Kaverin päähän ei uponnut, että minä en oikeasti nähnyt sitä kelloa ilman laseja. Kaippari sai muutamassa muussakin tilanteessa kilareita, kun en nähnyt normaalisti. Se avokki päätyi ihan sananmukaisesti veneen alle, kun sain tarpeekseni vaivoilleni v*ttuilemisesta.

Toinen on tuo korvaan puhuminen. Jos olen väsynyt, en kestä kovia ääniä, vaikka kuuloni onkin normaali. Eräs toinen avokki sai kenkää, kun ei malttanut pitää edes varttituntia suutansa kiinni, kun tulin kotiin päiväkodista, jossa olin ollut koko päivän töissä.

Taidan olla melkoisen hankala nainen miellyttää...

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen Vastaus kommenttiin #8

Et ole ainoa. Tunnen erään, jolle silmien hajataittoisuus aiheuttaa jatkuvia ongelmia kirkkaiden valojen, erityisesti markettien energiakohdelamppujen häikäisy, myös auringon häikåisy keväthangilta. Se rajoittaa sekä hänen että hänen perheensä toimintaa ja toimivuutta, siis häikäisystä seuraava migreeni. Tietenkin ympäristö tulkitsee hänen omituisuutensa oikutteluksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

Ehkä et kuitenkaan ole, lupaat vaan, jotta miehet panostaisivat;)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #10

Häh, miehet panostaisivat vittumaiseen ämmään, joka ei kestä, että puhutaan ja joka ei näe mitään?

Ei kai nyt niin hassuja miehiä ole edes olemassakaan. Eikös se ole naisten synti sortua niihin pahoihin tyyppeihin?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

Ei kai niin veemäistä voi olla, että ei ajajaa löytyisi. Naisen hommako on sortua renttuihin?

Bliisut miehet eivät kiinnosta ja rentut eivät pääse tavoistaan eroon, vaikka naiset kuinka yrittävät heitä ehjätä.

Kyllä kuurot ja sokeatkin pariutuvat.

Sinullehan sopii silloin suomalainen mies, joka ei puhu, saa olla rumakin, kun et edes näe. Riittää kun tuoksuu hyvälle;))

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen Vastaus kommenttiin #13

Sari ja Ari ne yhteen soppii...

Hyvänen aika, ette kai te flirttaile!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14

Ei Sari minusta huoli, vaikka lirkuttelenkin joskus.

tri pale Vastaus kommenttiin #8

Onko miehille samankaltaisilla syillä 'sallittua' heittää määkivä ämmä omille teilleen?

On - mutta ei ole. Sillä akkoja on pakko hyysätä - tai tulee ongelmia.

Itse suivaannuin siitä kun akka vain makasi sohvassa kesät talvet tekemättä mitään järkevää. Luultavasti sekin on minun vikani - koska olen mies.

Eli on sitä kyllä hankala miellyttää tällaisia.

------

Melu on ärsyttävää. Olisi suunnaton kokemus mennä joskus ravintolaan jossa ei soisi musiikki. Tai kauppaan jossa ei soi 'ostelumuzakki'.

Tästä kaikesta metelistä ja mekkaloinnista huolimatta nykyään on harvinaista, että joku osaisi 'Kuunnella oleellisia'. Kuten vaikka tuulen ääniä.

Melu on saaste, kuten liika valokin.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Minulla on vuoden verran ollut tinnitusta. Vaivaa ei lukemattomien lääkärissäkäyntien yhteydessä koskaan otettu vakavasti. On aivan sama, että se pitäisi monestakin syystä ottaa vakavasti. Mitä täällä pitää enää ottaa yleensä vakavasti?

On hienoa, että jotkut saavat asianmukaisen hoidon ja kohtelun mutt ainakin julkisella puolella täytyy "onnen" olla myötä. Monenlaisia ääniapulaitteita on olemassa, sateen ropinaa ja aaltojen pauhetta, ihan hyvä. Voi olla, että itse "tautia" ei osata taltuttaa mutta voihan sitä sentään yhdessä miettiä hoidon keinoja vai? Ei täällä ole ainoastaan Rock kuollut vaan paljon muutakin on mennyt :)

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Kuulotutkimuksen taso on vähintään yhtä heikko kuin psyykentutkimuksen. Edes kuvailevaan raportointiin ei kyetä, analyyttisestä puhumattakaan. Mekaaniset mittaukset ovat ylimalkaisia, lääkärit ovat korkeintaan kirjanoppineita, pinnallisia ja kiireisiä, siis liikemiehiä.

Ehkä vilkaisit kuviani. Sellaisia en ole nähnyt muualla. Tinnitusääniä ei siis ole ns asiantuntijoiden taholla analysoitu edes deskriptiivisesti.

Hoitokeinoja ei tiedossani ole, mutta monenlaisia elämänohjeita, ravintosuosituksia yms on liikkeellä. Tärkeintä lienee lepo ja sopivan stressin hankkiminen jostakin vähä-äänisestä harrastuksesta. Se ei paranna mutta helpottaa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Vanhaan aikaan me ihmiset pidimme luonnollisena asiana, että maailmamme on luomakunta ja että elämme luonnon ehdoilla ja Jumalten armoilla. Nyt ifrastruktuurin muutamien vuosikymmenten aikana kehityttyä maailmamme onkin muuttunut tiedemaailmaksi.

Ennen on ollut totta se, mitä sisäisesti saimme tietää totuudeksi.

Nykyään on totta se, mitä tiedelehdistä luemme.

Totuus on jossakin olemassa, ehkä molemmistä käsityksistä kannamme mukanamme jotakin.

Olen omien kokemusteni vuoksi siinä uskossa, että sisäinen maailma saattaa kertoa ihmiselle jotakin, mitä pitäisi huomata tai havaita. Olemme ihmisinä erilaisia, meillä on erilaisia velvoitteita. Jos emme havaitse velvoitteitamme, jokin ehkä yrittää kertoa meille.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Totta varmaan, että kykymme luontevasti "seurata ruumiimme kieltä" ja huomata merkkejä esim. virheellisestå elämäntavasta on saattanut sivilisaation myötä heiketä. Toisaalta tiede on osoittanut monet merkkien perinteelliset tulkinnat virheellisiksi. Kannatan järkevää kompromissia,mitä se sitten käytännössä tarkoittaakin, varmaan vähän erilaista eri ihmisillä.

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja

Tuttavissani on eräs jolla on nuo Jyrkin vaivat, yli 25 vuotta jo olleet. Ellei itse jaksa tai pysty aktivoitumaan niin pitkästi kuin suinkin niillä keinoin mihin ilman isompaa kärsimystä pystyy, niin aika eristäytyneeksi käy se elämä. Nimenomaan siksi että terveillä ei ole tarpeeksi ymmärrystä eikä kykyä edes ottaa huomioon sitä vammaa. Kuten sanoit Jyrki, kun ei näy päälle päin, niin sitä ei ole.

Olen ehdottanut tuolle tutulle että yrittäisi kokeilla vaikka facebookia ettei eristäytyisi ihan täysin ja saisi uusia virikkeitä muiden ihmisten kautta. Puhelimessa hän mielellään puhuisi, mutta mutta, tuntikaupalla jostain naapuristaan, tutustaan tai sukulaisestaan. Mitään muuta kun ei ole oikeastaan tapahtunut ja kiinnostuksetkin ovat vähissä joten mitkään muut puheenaiheet eivät juurikaan käy. Kyllä sitä jaksaa joitain kertoja kuunnella, mutta ennemmin tai myöhemmin alkaa välttelemään puhelimeen vastaamista, etupäässä siksi että ne on vaikeaa häntä loukkaamatta rajoittaa parinkymmenen minuutin pituisiksi. Ihmispaljouksissa hänellä on todella hankalaa ja siten ei oikein pysty juuri kutsuille tai muihin yhteisrientoihin osallistumaan.

Tuo on pitkän kehityksen tulos hänellä. Hän on ollut aivan reipas tuhti työntekijä aikoinaan, ulospäin suuntautuva ja aktiivinen. Se on aivan hirveä kärsimys se tinnitus, kuulon huononeminen ja ääniherkkyys kun ne samalle ihmiselle ilmaantuvat. Hänkin sanoo että maaseudun rauha on kuin sielu lepäisi ja jotenkin eheyttävää, että ne maaseudun äänet eivät ollenkaan ole yhtä paljon häiriöksi.
Käykin tässä yhteydessä mielessä se kaupungin melusaaste, joka ehkä vaikuttaa jotenkin subtiilisti tinnituksessa ihmiseen vielä enemmän kuin terveeseen ihmiseen. Sähköallergian tyyliin. Eihän niitä ylä- ja alaääniä terve kuulekaan, mutta siltikin jopa niissä kaupungin ja maaseudun hiljaisuuksissakin voisi olla herkälle eroa.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Joissakin tapauksissa vertaistuki auttaa sietämään. Kuulonhuoltoliiton piirissä toimii tinnitusyhdistys, jolla on alayhdistyksiä ympäri Suomea. Googlaa tutullesi lähipiirien tai yhdistysten yhteystiedot.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset